Ko Lipong

Tervehdys taas kun sahkot pitaneet pekkasensa. Paiva kulunut riippumattohorisontista pihan menoa tarkkaillen, Keijon ystavallisesti imuroimia alivaltiosihteereita kuunnellen ja lueskellen. Resortin pitaja perheineen ja muine vakineen tuntuu osaavan nautiskella elamastaan. Kun passattavia ei ole nakosalla porukat treenailevat pihassa jalkapalloa tai rakentelevat ja lennattavat leijoja. Ennen auringon laskua naiset ja miehet ottavat sitten yhteen jalkapallossa. Resortin "mama" Barcelonan paita yllaan erityisesti tykkaa harjoitella pallolla aina kun aikaa siihen liikenee. Miehet tai paremminkin pojat ovat tosi taitavia pallon kanssa ja naisia viedaan kuin Takkusen kanaa polkulle. lieneeko kyseessa paikallinen "FC Venus" kaltainen veto tieda tuota, pitanee kysella.

Laittelen tahan taustalle lapparilla otettuja raapaisuja.

Matka paakaupungista alkoi aikatulun mukaisesti mukavasti junalla. Matka oli vanhan ajan junamatkustamista parraimmillaan. Ennen junapalvelijan suorittamaa vuoteiden avausta ja omalle paikalle tarjottavaa illallista oli ilo tutustua Trangilaiseen nuoreen naiseen, jonka kanssa jaoin paikkani(kahden hengen osastot). Pimu opiskeli tyonsa ohessa business adminstration tutkintoa Bkk:ssa, ja oli yhta tenttia vailla valmis. Ilta ennen makuulle panoa meni mukavasti rupatellen ja thain alkeisiin perehtyen. Yo meni alapetilla torkkuen johtuen mm. vaunun heilunnasta, kiskojen kalkkeesta, junapillin ujelluksista seka varsin aanekkaista kaupustelijoista joita aina tupsahti asemilta sisaan myymaan tuotteitaan. Perille Trangiin saavuttiinkin sitten aikataulusta 2 tuntia myohassa. Matka tanne saarelle sujui suunnitellusti ja ongelmitta minibussilla ja pitkahanta paatilla.

Huomenna tulossa tyokavereita kolmin kappalein joten seuraavat pari viikkoa voipi vierahtaa seuranpidossa ja virtuaali maailma saa hetkeksi jaada vahemmalle. Taalta olemme luultavimmin ensiviikon puolivalissa menossa Ko Lipe nimiselle pikkusaarelle Malesian rajalle.